Syrjintä, ulkopuolisuuden tunne ja asenneongelmat arkea vammaisille

12.12.2016

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä kyselytutkimus vammaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä antaa karun kuvan vammaisten arjesta ja asemasta yhteiskunnassa. Vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Asenneilmapiiriä vammaisia kohtaan pidetään Suomessa huonona tai erittäin huonona. Vammaisten ihmisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä, vaikka heillä on verrattain hyvä koulutustaso. Lähes puolet valtuutetun verkkokyselyyn vastanneista on eläkkeellä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä on selvittänyt millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvityksessä (”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa) on yleisten syrjintäkokemusten lisäksi erityisesti tarkkailtu työelämää, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä tavaroiden ja palvelujen saavutettavuutta.


Verkkokyselyn vastaajista selkeä enemmistö (64,2 %) kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista (51,4 %) kokevat, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on huono tai erittäin huono.

  • Asenneilmapiiri vammaisia kohtaan nousee toistuvasti esiin selvityksen tuloksissa. Syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi; tarinat ovat surullista luettavaa. Osittain on kyse kielteisistä asenteista mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.
  • Näyttää siltä, että ei nähdä tarvetta luoda vammaisille kohdennettuja toimenpiteitä heidän yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa parantamiseksi, vaan pidetään riittävänä, että hyvinvointivaltion tarjoama tukiverkko pitää heistä huolen, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

 

Verkkokyselyn vastaajien mukaan erityisen huonot asenteet ovat työpaikoilla. Enemmistö (57,1 %) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono. Vastaajat (89,7 %) katsovat, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta.

  • Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisön taholta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.

Vammaisille ihmisille sähköisten palveluiden käyttäminen ei ole yksiselitteistä. Ne on liian usein suunniteltu ja toteutettu ilman, että vammaisten ihmisten tarpeita on mietitty saati, että heidän käyttökokemuksiaan olisi selvitetty. Selvityksessä käy ilmi, että vammaisilla ihmisillä on vammastaan johtuvia vaikeuksia saada verkosta tarvitsemaansa tietoa, hankkia tavaroita ja palveluita sekä hoitaa asioitaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä on myös käyty läpi vammaisten syrjintään liittyviä oikeustapauksia sekä eri viranomaisiin tehtyjä kanteluja. Kyselyssä selvitettiin tämän lisäksi, miten hyvin vammaiset tietävät oikeutensa ja miten hyvin he tietävät, mistä voi pyytää apua, jos kokevat syrjintää.

  • Yksi selvityksen huolestuttavimpia tuloksia on, että vastaajien suurin yksittäinen syy syrjintäkokemuksen ilmoittamatta jättämiselle oli, etteivät he usko sen johtavan mihinkään. Tämän muuttamiseksi riittää meillä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa tekemistä, Pimiä toteaa.
  • Tällä hetkellä vammaiset ihmiset ovat muuttuvan ympäristön ja yhteiskunnan keskellä tilanteessa, jossa he tiedostavat omaavansa oikeuksia. Isolle osalle on kuitenkin edelleen epäselvää, mitä nämä oikeudet tarkoittavat tai mahdollistavat sekä miten niitä tulisi käyttää. Samaan aikaan, kun ympäristö ja yhteiskunta muuttuvat, monet vammaiset löytävät itsensä sivustaseuraajan roolista ilman ohjeistusta ja neuvoja siitä, miten he pääsisivät mukaan työelämään tai pystyisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä tiivistää selvityksen tuloksia.

Selvityksen verkkokyselyyn vastasi 455 henkilöä kevätkesällä 2016. Tämän lisäksi tehtiin 27 yksilöhaastattelua.

Selvitys on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.syrjinta.fi/vammaisselvitys

Selvitys julkaistaan tänään seminaarissa klo 10-12.30. Seminaaria voi seurata livenä verkossa osoitteessa: www.eduskunta.fi

Selvitys on tehty osana syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö koordinoi. Syrjinnän seurantajärjestelmä tuottaa tietoa syrjinnästä ja sen ilmenemisestä eri elämänalueilla. Se on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa ja valvontaa.

Lisätiedot:
Kirsi Pimiä, yhdenvertaisuusvaltuutettu 0295 666 809 (klo 12.30 jälkeen)
Katriina Nousiainen, syrjinnän seurantajärjestelmä, Oikeusministeriö, puh: 02951 50275